Nannunniarneq: Danielsenip Moltkellu Eqqumiitsuliaanni Qimmit Qimuttut aamma Inuit Inuuniarnerat
By Manumina Lund Jensen
Image Caption: Nannunniarneq Harald Motkemit, 1945, piginnittut: Nuummi Eqqumiitsulianik Saqqummersitsivik
Author: Manumina Lund Jensen
Institution:
Email:
Oqaatsit pingaarnerit: Qimmeq, Inuit Kulturiat, Nannunniarneq, Kalaallit Eqqumiitsuliaat, Harald Moltke, Jacob Danielsen, Silap Pissusaata Allanngoriartornera, Issittumi Avatangiisit, Kulturikkut Akiuussinnaassuseq
Abstract: Qimmit qimuttut kalaallit kulturianni assigineqanngutsumik assigiinngisitaartumillu inissisimanerat misissorneqarpoq, minnerunngitsumik nannunniartarnermut tunngatillugu. Jacob Danielsenip (1888-1938) kalaallip piniartup nammineerlunilu eqqumiitsuliornermik ilinniarsimasup aamma Harald Moltkep (1871-1960) eqqumiitsuliortup qallunaap kalaallit inuunerannik takussutissiortartup eqqumiitsuliai qitiutillugit, Kalaallit Nunaat tamakkerlugu piniarnermi periaatsit nunap immikkoortuini assigiinngisitaarnerat naleqqussartarnerallu erseqqissarneqarput. Misissuinermi uani takussutissat kulturimilu tigussaasut aqqutigalugit Issittumi avatangiisimi ataqatigiissunik misissuisoqarpoq, eqqumiitsuliat taakku inuup qimmillu ataqatigiinnerannut, inuit pinertussusiannut aammalu Issittumi nunami unammillernartumi inuuinnarnissamut iliuusissaasartut pillugit paasissutissanik ersersitsipput.
Essay
Kalaallit Nunaata avannaani inuiaqatigiinni, minnerunngitsumik Avanersuarmi Inughuit akornanni nannunniartarneq ileqquuvoq pisariaqartinneqartoq. Qimmit qimuttut (nanorriutinik taaneqartartut) angalanerni taakkunani pinngitsoorneqarsinnaanatik suleqatigineqartarput – ilaatigut Issittumi amaqqunik akuneqartarput, narajuinissamut, ungoorinissamut allaallu nannunut akiuunnissamut sungiusarneqartarlutik - naleqqussarneq tamanna Issittumi inuunermut pingaaruteqarluinnarpoq (Lund Jensen and Sinding, 2023). Nanoq oqortumik ameqarnermigut neqeqarluarnermigullu pilerigineqarluartarpoq, Inughuillu qimmitik piniarnermut piareersarniarlugit immikkut sungiusaariaatsinik ineriartortitsisimapput. Harald Moltkep qalipassimavaa piniartut qimmillu akornanni suleqatigiinneq, erseqqissarlugulu qimmit qimuttut uumasuunnaanngimmata, kisiannili suliassani taakkunani uammillernartuni annertuumik sunniuteqartarmata. Qalipagaani takutinneqarpoq piniartut naalikkanik atortulersuuteqarnerat, takutillugu piffissami tassani Inughuit akornanni aallaasit nalinginnaannginnerat, taamaalillutillu piniartut qimmillu qimuttut nannut qanillillugit iliuuseqartariaqartarnerat. Periuseq taanna piginnaassutsimik, sapiissutsimik aammalu piniartup qimmillu akornanni tatiginninnermik annertuumik tunngaveqarpoq.
Akerlianik Kalaallit Nunaata kujasinnerusortaani, soorlu Qeqertarsuarmi nannunik naapitsisarneq akuttunerusarpoq pingaartumillu nannut sikutani Baffin Bugtimiit kujammut ingerlaartarneranni pisarluni. Jacob Danielsenip qalipagai, pingaartumik ataataata nannunniartarneranik takutitsisut, nannunut tunngatillugu allaanerusumik periuseqartoqarneranik ersersitsipput. Tassani qimmit qimuttut uumasunik angisuunik piniarnissamut sungiusarneqarneq ajorput, qimmerli ataaseq pituussaarneqartarpoq, nanorlu allamut saasarniarlugu kaaviiaartinneqartarluni, piniartoq qanillisinnaaniassammat nannumillu toqutsinissaminut periarfissinneqarluni. Danielsenip qalipagaani ersersinneqarpoq taamaattoqartillugu qimmip sukkasuumik naleqqussarsinnaanera piareersimasinnaaneralu, qimmit sapiissusaat aamma piniartumut ikiuillutik periasaarsinnaanerannut piginnaasaat. Danielsenip inuiaqatigiinni inissisimanerata ersersippaa nannunik naapitsisarnerit taamaattut sakkortusarsimasut amerlanertigullu ulorianartarlutik, nunatta kujasinnerusortaani unammilligassat assigineqanngitsut takutillugit.
Moltkep aamma Danielsenip eqqumiitsuliaat Kalaallit Nunaanni piniarnermik ileqqut assigiinngisitaarnerannik takussutissiortuupput pingaarutillit. Inuiaqatigiit iluini qimmit qimuttut pingaaruteqassusaannik ersersitsillutik. Danielsenip suliaa, Kalaallit Nunaata Avannaani Nakkutilliisup Philip Rosendahlip, siornatigut Godhavnimik taaneqartartumi (Qeqertarsuarmi) niuertuunerunermini imissutigisimavaa, piniartutut inuunermi periaatsit assigiinngitsut allaaserineqarnissaat anguniarlugu. Siullermik qalipagaq ataaseq piumasarineqarsimagaluarpoq, Danielsenilli qalipakkat arlallit tulleriisillugit pilersissimavai, ulluinnarni inuuneq aammalu piffissat pissanganartut, Kalaallit Nunaanni avatangiisini assigiinngitsuni piniarnermik periaatsinik aalajangersaasut takutinneqarlutik. Qalipagaani takutinneqarput qimussinik angerlarsimaffimmiit aallarneq, uumasunik piniakkanik naapitsinerit angerlamullu ingerlaarneq, suliassat anersaakkullu pingaaruteqassusaat takutillugit. Qalipakkat tulleriiaat taakku kulturikkut kingornussassanik atatiinnartitsipput, piniarneq kisiat takutinnagu, aammali pinngortitamut uumasunullu ataqatigiinneq annertooq takutinneqarluni(Rosendahl, 1942).
1902-1904-mi Danskit atuakkiorneq pillugu misissuinerisa nalaanni Ludvig Mylius-Erichsenip misissuisullu allat avannaata kitaa sinerlugu angalanerini Moltke peqataavoq, inuiaqatigiit avannaaniittut inuunerat nammineerluni takuniarlugu. Inughuit pillugit qalipagaani ersersinneqarput, nunami sakkortuumi inuuniarnermi naammagittassuseqarneq ataatsimoornerlu pisariaqarluinnarsimanerat, qimmillu qimuttut ulluinnarni inuunermi pinngitsoorneqarsinnaasimanatik. Danielsen nammineq inooqataanermini isiginnittaasini malillugit qalipaasartoq assiginagu, Moltkep kalaallit inuunerat avataaniit assilialiarisarpaa, timikkut takusinnaasat saniatigut inuit qimmillu akornanni ataqatigiinneq takussutissatut assilisarlugit. Grønland, illustreret Skildring af Den Danske litterære Grønlandsekspedition 1902–1904-imi (Kalaallit Nunaat, danskit atuakkiortut Kalaallit Nunaanni misissuinerannik takussutissiorluni oqaluttuaq 1902–1904) Moltkep assilialiamini Avanersuaq takutippaa, inuit uumasullu ataqatigiillutik uumaniarnerat, qajannaassusaat aamma naleqqussarsinnaanerat takutillugit.
Angutit taakku marluk eqqumiitsuliaat Kalaallit Nunaata nunap immikkoortuini assigiinngitsuni qimmit qimuttut nannunniarnermi qanoq inissisimanerisa assigiinngissusaannik takutitsipput. Avannaarsuani nannut takussaajuaannarput, taamaattumillu nannut toqqaannartumik akiorniarnissaannut qimmit sungiusarneqartarlutik, namminneq piniartutut iliuuseqartarlutik. Kujasinnerusumi nannunik naapitsisarnerit qaqutigoornerusarmata, qimmit allamut saasaarisutut atuuffeqarnerusarput, piniartut qanimut akiuunnatik aallaasinik atuinerusarlutik. Sumiiffinni assigiinngissutit taakku inuit uumasullu Issittumi avatangiisinut assigiinngitsunut naleqqussarsinnaassusaannik ersersitsipput, tigussaasunullu kulturi avatangiisini atugassarititaasunit qanoq ilusilersorneqartarnersoq pillugu eqqarsaatersornissamik periarfissiillutik. Qalipakkat taakku iluaqutigalugit paasisinnaavarput inuit piniariaasaat assigiinngisitaarmata, sumiiffinnilu ataasiakkaani pissutsinut unammilligassanullu immikkut ittununut naleqqussartarmata.
Aammattaaq ullumikkut avatangiisinut ajornartorsiutit eqqarsaatigissagaanni, takussutissat taakku pingaaruteqarneruliinnarput. Silap pissusaata allanngoriartornera issittumi uumassusilinnut ajoqusiivoq, taamaalillutillu piniartarnermut ileqqut ulorianartorsiortinneqarlutik. Kalaallit 90%-iisa missaat nalunaarutigaat silap pissusaata allanngoriartornerata sunniutai malugisinnaallugit, immap sikuata annikilliartornera nannut najugaqarfiinut piniarfinnullu annertuumik sunniuteqarmat. Assersuutigalugu Baffin Bayimi Melville Bayimilu sikut saatsersut nannunik piniartarfinnut apuutsitsisartut nungukkiartorput, taamaalillutillu Avanersuarmi piniartunut qimmiminnik immikkut sungiusakkanik atuinissaq ajornarnerulersitsilluni(Jensen, 2024; Minor et al., 2023; Newton et al., 2021; Rantanen et al., 2022). Uumasut ilaasa najugaqarfiisalu sukkasuumik allanngoriartorfianni, Harald Moltkep aamma Jacob Danielsenip qalipagaat kulturikkut oqaluttuarisaarnikkullu allakkiatut atuuffeqarput, Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiit inuunermilu atugaat allanngoriartortut imaluunniit allaat annaaneqalersut pillugit takussutissianik illersuillutik.
Najoqqutassat
Erichsen, L.M., Moltke, H.V., 1906. Grønland: illustreret skildring af den Danske literaere Grønlandsexpeditions rejser i Melvillebugten og ophold blandt jordens nordligst boende mennesker--Polareskimoerne, 1903-1904. Gyldendalske boghandel, Nordisk forlag.
Jensen, M.L., 2024. A Study of Nanorriutit – Polar Bear Dogs in Avanersuaq. Arctic Science. https://doi.org/10.1139/as-2024-0066
Lund Jensen, M., Sinding, M.-H., 2023. Wolf-dogs in Greenland. Interbreeding of Greenland Sled Dogs and Arctic Wolves (Research Note). Études Inuit Studies 47, 359–380. https://doi.org/10.7202/1113396ar
Minor, K., Jensen, M.L., Hamilton, L., Bendixen, M., Lassen, D.D., Rosing, M.T., 2023. Experience exceeds awareness of anthropogenic climate change in Greenland. Nature Climate Change 13, 661–670. https://doi.org/10.1038/s41558-023-01701-9
Newton, R., Pfirman, S., Tremblay, L.B., DeRepentigny, P., 2021. Defining the “Ice Shed” of the Arctic Ocean’s Last Ice Area and Its Future Evolution. Earth’s Future 9, e2021EF001988. https://doi.org/10.1029/2021EF001988
Rantanen, M., Karpechko, A.Yu., Lipponen, A., Nordling, K., Hyvärinen, O., Ruosteenoja, K., Vihma, T., Laaksonen, A., 2022. The Arctic has warmed nearly four times faster than the globe since 1979. Communications Earth & Environment 3, 168. https://doi.org/10.1038/s43247-022-00498-3
Rosendahl, P., 1942. Jakob Danielsen, en grønlandsk maler: Tegninger og akvareller. Gyldendal.